Millaisia muistikuvia sinulla on musiikin kuuntelusta ennen Spotifyta? Ehkä kuuntelit musiikkia vinyylilevyiltä, kaseteilta ja CD-levyiltä tai ehkä aloit käyttää MP3-tiedostojen jakamiseen suunniteltuja alustoja, kuten Napsteria ja LimeWireä, 90-luvun loppupuolella.. 2000-luvulla saatoit alkaa ostaa musiikkia laillisesti verkosta iTunes Storesta. Ehkä käytit jopa hetken aikaa Myspace Music ‑palvelua. Sitten vuonna 2008 Spotify ilmestyi kuvioihin ja keikautti koko musiikin suoratoistopalvelujen maailman päälaelleen. Mutta miten Spotifyn kaltainen pieni, ruotsalainen teknologia-alan start-up-yritys onnistui saamaan osakseen niin suuren suosion? Lue, miten yksilöintiin ja lokalisointiin keskittyminen teki Spotifysta kaikkien tunteman musiikkipalvelun. 

Spotifyn historia 

Spotifyn perustivat Daniel Ek ja Martin Lorentzon vuonna 2006 Tukholmassa. Siihen aikaan lailliset musiikin suoratoistopalvelut olivat harvassa, ja Napsterin ja LimeWiren kaltaiset alustat oli suljettu piratismioikeudenkäyntien seurauksena. Tästä Ek ja Lorentzon saivat idean vakuuttaa levy-yhtiöt ja artistit tarjoamaan musiikkituotantonsa laillisesti Spotifyn kautta myytäväksi. Levy-yhtiöiden suostuttelu yhteistyöhön vei yli kaksi vuotta, jonka jälkeen Spotify lopulta lanseerattiin Skandinaviassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Espanjassa vuonna 2008.  

Vuoden 2008 lanseerauksen jälkeen Spotifysta tuli nopeasti suosituin äänen suoratoistamisen tilauspalvelu. Vuonna 2023 alustalla oli kuukausittain yli 515 miljoonaa aktiivista käyttäjää, yli 210 miljoonaa maksavaa tilaajaa, ja se on saatavilla yli 180 markkina-alueella ympäri maailmaa. Mutta mikä Spotifyn tarjonnassa tarkalleen ottaen on auttanut alustaa kasvamaan ja laajentamaan onnistuneesti uusille markkinoille? 

Toimialaa palveleva ratkaisu 

2000-luvun loppuun mennessä ja 2010-luvulle tultaessa ihmiset olivat lakanneet ostamasta musiikkia fyysisissä muodoissa ja halusivat sen sijaan suoratoistaa ja jakaa musiikkia verkossa. Tuottajat ja artistit alkoivat huolestua, koska musiikkia ladattiin laittomasti verkossa ja musiikista saatavat tuotot olivat alhaisemmat kuin koskaan aiemmin. 

Spotifyn tarjoama ratkaisu hyödytti molempia osapuolia, niin kuluttajia kuin tuottajiakin, ja se auttoi myös taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevaa musiikkialaa. Alustan käyttäjät saattoivat kuunnella musiikkia tarvitsematta huolehtia verkkosivuston laillisuudesta tai siitä, suljettaisiinko se oikeudenkäyntien takia. Musiikkituottajat saivat tuottoa, joka oli vähintään levymyynnistä saatujen tuottojen veroista, jos ei parempaakin.  

Tämä molemminpuolinen lähestymistapa mullisti musiikin kuluttamisen. Suoratoistosta saadut tulot vastasivat vuonna 2010 Yhdysvalloissa 10 % musiikkialan tuotoista, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 83 % (Recording Industry Association of America). 

Freemium-malli 

Spotify tarjoaa myös ainutlaatuisen ”freemium”-mallin, joka tarkoittaa, että rajattu määrä palvelun ominaisuuksia on käytettävissä maksutta, kun taas maksullinen versio on mainokseton ja siinä on enemmän käteviä ja laadukkaita ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa, että käyttäjät pystyivät kokeilemaan palvelua ilmaiseksi ennen sitoutumista maksulliseen Spotify-tilaukseen, mikä houkutteli palveluun laajan ja monipuolisen käyttäjäryhmän ympäri maailmaa. Tällä mallilla Spotify saa jonkin verran tuottoa maksuttomasta palvelustaan mainostuloilla, mutta saa suurimman osan liikevaihdostaan maksavista tilaajista. 

Malli ei kuitenkaan ole välttynyt kritiikiltä, sillä monet artistit ja levy-yhtiöt eivät ole siihen tyytyväisiä. Vuonna 2014 Taylor Swift poisti musiikkinsa Spotifysta ja sanoi Wall Street Journalin artikkelissa, etteivät artistit saa tarpeeksi rahaa toistokerroista ja ettei arvokkaan taiteen, musiikki mukaan lukien, tulisi olla ilmaista. Spotify kuitenkin puolusti malliaan ja totesi, että ilman ilmaisversiota maksullinen versio ei houkuttelisi yhtä paljon käyttäjiä, jolloin artistit saisivat entistä vähemmän rahaa. Ilman Spotifyta käyttäjät palaisivat piraattisivustoille tai vaihtaisivat maksuttomiin suoratoistopalveluihin, kuten YouTubeen tai Pandoraan, jolloin alan tilanne heikkenisi jälleen. 

Pohjoismaiset arvot 

Aikojen saatossa Spotify on luonut luovuutta ja yhteistyötä korostavan yrityskulttuurin, joka perustuu yrityksen pohjoismaisiin juuriin. Perustajat eivät valinneet yrityksen väreiksi sinistä ja keltaista tai käyttäneet ruotsalaista alkuperää markkinointivalttina, mutta innovatiiviset ja vauraat Pohjoismaat olivat ihanteellinen ympäristö Spotifyn menestymiselle erityisesti kasvun alkuvaiheessa. 

Ekillä ja Lorentzonilla oli Ruotsissa ja teknologia-alalla valmiiksi suhteita, jotka auttoivat heitä hankkimaan sijoittajia eri lähteistä ja palkkaamaan tiimiinsä osaavia kehittäjiä. Lisäksi Spotifyn ensimmäinen prototyyppiversio jaettiin Ruotsissa bloggaajille, jotka antoivat sovelluksesta palautetta ja kehitysehdotuksia, ennen kuin se jaettiin laajemmalle kansainväliselle yleisölle. 

Monien muiden pohjoismaisten yritysten tavoin Spotify lanseerattiin aluksi virallisesti Skandinaviassa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Espanjassa. Spotifyn arvoissa painottuvat innovaatio, läpinäkyvyys ja yhteistyö, jotka heijastavat pohjoismaisia vaikutteita. 

Kansainvälinen laajentuminen USA:n markkinoiden valloitus 

Spotify lanseerattiin Euroopassa vuonna 2008, mutta se laajensi Yhdysvaltojen markkinoille vasta vuonna 2011. Tämä johtui siitä, että alustan piti hankkia tarvittavat kansainväliset lisenssit musiikille ja sillä oli vastassaan Applen, Amazonin ja YouTuben kaltaisia kovia kilpailijoita, eikä se halunnut siirtyä liian nopeasti kalliille markkina-alueelle. Osa muista kilpailijoista, kuten Deezer, päätti tietoisesti olla tulematta Yhdysvaltojen markkinoille sen vaatimien suunnattomien kustannusten takia. 

Spotify teki sen kaikessa rauhassa ja tuli Yhdysvaltojen markkinoille ollessaan siihen valmis. Spotify saavutti lopulta suosiota Yhdysvalloissa tekemällä yhteistyötä Facebookin kanssa. Helppo rekisteröityminen Spotifyhin Facebookin kautta poisti erillisen rekisteröitymisprosessin, joka olisi pitänyt lokalisoida jokaiselle maalle ja käyttäjälle. Tämän kumppanuuden seurauksena Spotify sai miljoona uutta käyttäjää neljässä päivässä. 

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti 

Spotify on loppujen lopuksi pystynyt laajentumaan paljon kilpailijoitaan nopeammin. Esimerkiksi Amazon Music on saatavilla vain 50 maassa, kun taas Spotify toimii tällä hetkellä yli 180 maassa. Yksi merkittävä syy tähän onnistuneeseen laajentumiseen niin aikaisempina vuosina kuin tälläkin hetkellä on ollut yrityksen lokalisointistrategia. 

”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti” ‑ajatuksen pohjalta Spotifyn lokalisointi- ja tuotekehitystiimeille on kehittynyt alustan käyttäjäkunnasta ymmärrys, jota uusien käyttäjien houkutteluun vaaditaan, jotta heidät saadaan käyttämään alustaa ja pysymään sillä mahdollisesti vuosia ensimmäisen käyttökerran jälkeen.  

Mitä tämä ajatus tarkoittaa? Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa sellaisen käyttäjäkokemuksen luontia, joka on yhtä aikaa sekä globaali että paikallinen ja joka on samanlainen kuin muilla mutta yksilöity sinua varten. Tämän saavuttamiseksi Spotifyn tiimit priorisoivat paikallisten markkinoiden ymmärtämisen niin pitkälle kuin mahdollista samoin kuin yksilöidyn kokemuksen luonnin jokaiselle käyttäjälle sijainnista riippumatta. 

Spotifyn entinen markkinointijohtaja Seth Farbman selitti asian näin: ”Lokalisointi on paljon tärkeämpää musiikin ja Spotifyn tapauksessa kuin monen muun kansainvälisen brändin kohdalla. Se tarkoittaa, että jatkamme vahvojen alueellisten ja paikallisten markkinointitiimien ylläpitoa, mutta voimme myös ylittää ne. Olitpa missä päin maailmaa tahansa, osa kokemuksista on yhteisiä ja ne kiinnostavat kaikkia.” 

Paikallisen musiikin ymmärrys 

Spotify käyttää ensin aikaa ja rahaa paikallisten artistien ja musiikkimieltymysten ymmärtämiseen, jotta voi tarjota musiikkia käyttäjille näiden omasta maasta tai omalta alueelta. Tämä on erittäin tärkeää, koska Spotifyn omien tutkimusten mukaan kansalliset mieltymykset paikallista musiikkia kohtaan ovat kasvaneet viiden viime vuoden aikana. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että Spotifyn kaltaisissa suoratoistopalveluissa on entistä enemmän paikallista musiikkia, mutta se tarkoittaa myös, että suoratoistosovelluksen avatessaan käyttäjät odottavat voivansa kuunnella paikallista musiikkia. Spotifylle tämä tarkoittaa alueellisten tiimien kokoamista, ja nämä tiimit selvittävät, mitä paikalliset käyttäjät haluavat.  

Esimerkiksi Intian alueellinen lanseeraustiimi kävi konserteissa, juhlissa ja jututtamassa ihmisiä eri puolilla maata, mikä auttoi heitä ymmärtämään, että monet intialaiset kuuntelijat haluavat tutustua musiikkiin, jota muut kuuntelevat alustalla, eivätkä kuunnella pelkästään omaa musiikkiaan. Tämän tuloksen perusteella Spotifyn Intian julkaisua varten vuonna 2019 kehitettiin ”Sound of City” ‑soittolistat, jotka seuraavat Mumbaissa, Delhissä, Bengalurussa ja Chennaissa trendaavia kappaleita. Tiimi huomasi myös, että monet intialaiset kuuntelijat suoratoistivat kappaleita, joissa lauloivat heidän Bollywood-, Tollywood-, Kollywood- ja punjabilaiset suosikkinäyttelijänsä, joten vuonna 2019 Intiassa julkaistiin myös joukko ”Starring…”-soittolistoja, jotka koostuivat tällaisista kappaleista. 

Paikallista musiikkia tutkimalla Spotify voi vastata paikallisten käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin räätälöimällä alustan niiden mukaan, mutta samalla Spotify myös jatkaa sen molemminpuolisen lähestymistavan ylläpitoa, jonka varaan alustan alkuperäinen menestys perustui. Spotify tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden löytää paikallista musiikkia sekä musiikkia, josta he pitävät, kun taas artisteilla on mahdollisuus kasvaa kansainvälisesti, kun heidän musiikkiaan jaetaan soittolistoilla ja sen voivat löytää ihmiset ympäri maailmaa. Esimerkiksi Viikon suositukset ‑soittolistat, jotka jokainen Spotifyta käyttävä varmasti tietää, auttavat käyttäjiä löytämään säännöllisesti uutta musiikkia heidän kuuntelemiensa genrejen ja artistien perusteella. Tämä on jälleen yksi tapa soveltaa ”ajattele globaalisti, toimi paikallisesti” ‑ajatusta käytännössä. 

Musiikinkulutustapojen tutkinta 

Spotifyn alueelliset tiimit tutkivat musiikin kulutustapojen lisäksi myös käyttäjien erilaisia sovelluksen käyttötapoja, käyttäjien odotuksia musiikin suoratoisto-ominaisuuksille ja uusia markkinoita varten tarvittavia mukautuksia.  

Kun Spotify vuonna 2021 päätti aloittaa projektin nimeltä Scaling Translations, johon kuului tuen lisääminen 36 uudelle kielelle, yksi prosessin keskeisistä vaiheista oli tuotteen ytimeen pureutuminen ja sen selvittäminen, mikä kullakin markkina-alueella on käyttäjille tärkeintä, ennen kuin tuotteen ytimen ympärille alettiin koota niin vakiotoimintoja kuin aluekohtaisiakin ominaisuuksia.  

Cecilia Qvist, Spotifyn entinen Global Head of Markets, selitti Spotifyn lähestymistavan vuonna 2018 näin: ”Siitä hetkestä alkaen, kun käyttäjä avaa sovelluksen ensimmäisen kerran, meidän on varmistettava, että heidän odotuksensa täyttyvät aina rekisteröitymisestä yleiseen käyttöönottoon ja algoritmeihin perustuviin suositustyökaluihin. Nämä odotukset ovat kullakin markkina-alueella ja käyttäjällä erilaisia, ja pyrimme jatkuvasti parantamaan niihin vastaamista. Kaikilla näillä näennäisen pienillä mukautuksilla on suuri vaikutus käyttäjäkunnan kestävässä kasvattamisessa.” 

Yksi esimerkki tästä on Japani, missä Spotify sisällytti alustaan karaokeominaisuuden, koska yrityksessä todettiin käyttäjien pitävän sitä musiikin suoratoistopalvelun perustavanlaatuisena ominaisuutena. Tämä odotus selvisi paikallisessa markkinatutkimuksessa, eikä Spotify ilman sitä olisi välttämättä pystynyt kilpailemaan japanilaisten suoratoistopalvelujen kanssa. 

Tilausmaksujen ja maksujärjestelmien mukautus 

Asuinpaikalla on suuri merkitys monilla elämän osa-alueilla, ja se vaikuttaa hintoihin liittyviin odotuksiin. Hinta on epäilemättä yksi suurimmista kuluttajien esteistä tuotteiden ja palveluiden ostamiselle, minkä kaikki kansainväliset yrityksen ymmärtävät. Siksi hinnan ja maksujärjestelmien mukauttaminen vastaamaan paikallisten käyttäjien odotuksia on olennainen osa Spotifyn uusille markkinoille menestyksekkäästi laajentamisen strategiaa.  

Spotify Premium ‑tilaus on esimerkiksi yleensä kalliimpi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Se on kallein Tanskassa ja edullisin Intiassa. Hinnat ovat suunnilleen maiden palkkatason ja elinkustannusten mukaiset, vaikka joissain maissa käyttäjät saavat enemmän vastinetta rahalleen kuin toisissa. Esimerkiksi Nicaraguassa tilausmaksu on lähes 4 % keskimääräisistä kuukausituloista, kun taas Qatarissa tilauksesta saa eniten vastinetta, sillä se maksaa vain 0,1 % keskimääräisistä kuukausituloista. Eli vaikka Spotify on edullinen monille, kaikki eivät saa yhtä hyvää hintaa.  

Mukautuminen on välttämätöntä myös maksujärjestelmissä, sillä ne vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. Spotify hyväksyy tällä hetkellä 130 erilaista maksutyyppiä. Se tarkoittaa, että käyttäjät voivat maksaa tilauksen helposti ja tutulla tavalla, jolloin ainakaan hankala tai vieras maksutapa ei estä heitä tilaamasta. Spotifyn VP Global Head of Commerce and Customer Service Sandra Alzetta selittää asian näin: ”Meistä on mahtavaa, että voimme laajentaa kohdemarkkinoitamme tarjoamalla uusia maksutapoja. Tiedostamme myös, että voimme kasvattaa syrjimättömyyttä tarjoamalla oikeanlaisia maksutapoja. Emme halua esteitä yhdellekään väestöryhmälle.” 

Muut mukautukset: vanhat laitteet ja Internet-yhteys 

Spotifyn markkinatutkimuksessa käyttäjät eritellään tarkemmin kuin vain alueen ja kielen perusteella, sillä jopa ikä, Internet-yhteys ja käytettävä laite voivat määrittää, miten alustan kannattaa mukauttaa palvelujaan. Spotify esimerkiksi analysoi sisäisiä tietoja ja sai selville, että vanhemmat ikäryhmät ja vähemmän kehittyneitä laitteita omistavat käyttävät alustaa vähemmän. Tiimi myös syventyi paikallisiin yhteisöihin, joista ilmeni, että epäluotettava Internet-yhteys rajoittaa ajoittain sovelluksen käyttöä. Spotify alkoi tämän perusteella testata, miten voisi kehittää sovelluksesta vanhempia laitteita varten pienemmän ja nopeamman version, joka toimisi paremmin myös huonon Internet-yhteyden kanssa kamppailevilla. 

Tällaiset mukautukset eivät tosin aina ole helppoja. Siinä missä osa käyttäjistä saattaa haluta sovelluksen, jossa on vähemmän ominaisuuksia ja joka toimii paremmin ja nopeammin, toisista tällainen sovellus saattaa tuntua rajoittavalta. Nämä ovat loppujen lopuksi käyttäjiltä kerättyjä subjektiivisia tarinoita, mikä tekee yhden kaikille sopivan ratkaisun kehittämisestä haastavaa. Spotify voi kattavan tutkimuksen avulla ainakin saada selkeämmän kuvan käyttäjien toiveista ja sitten käyttää tuloksia tulevien päätösten perusteena. 

Kielellisiin eroihin mukautuminen 

Kielimuuri on uusiin maihin laajennettaessa este, joka yrityksen on ylitettävä, jotta se voi antaa uudelle yleisölle ja uusille asiakkaille myönteisen ja tehokkaan vaikutelman. Kielellisesti hyvin mukautettu sisältö tekee yleensä suuremman vaikutuksen yleisöön kuin sisältö, jonka kieli ei ole yleisölle yhtä tuttu. Teknologisten tuotteiden, kuten sovellusten, kohdalla tämä on erityisen tärkeää, sillä käyttäjät haluavat helppokäyttöisen käyttöliittymän eivätkä halua nähdä vaivaa sovelluksen ymmärtämiseksi. 

Spotify priorisoi kielellistä lokalisointia uusille markkinoille tullessaan, kuten Scaling Translations ‑projekti osoittaa. Johtoryhmä ja lokalisointitiimit havaitsivat aiempien vuosien toimialatutkimuksen ja ‑kokemusten perusteella selkeästi, että käännökset olivat yksi yrityksen kasvun suurimmista edistäjistä. Tämän perusteella yritys pystyi laajentamaan luottavaisin mielin mahdollisimman monelle kielelle, mikä oli projektin lähtökohta. Sen ymmärtäminen, miten lokalisointi on yritykselle positiivinen investointi niin kasvun kuin asiakkaiden säilyttämisenkin kannalta, on merkittävä tekijä siinä, miksi Spotify on menestynyt niin hyvin. 

Arabiankielisen version julkaisu

Kun Spotify lanseerattiin Pohjois-Afrikan ja läntisen Aasian alueilla, sen oli tarjottava alueiden asiakkaille arabiankielinen versio. Se oli haaste, koska arabiaa luetaan oikealta vasemmalle, toisin kuin esimerkiksi englantia ja suomea, joita luetaan vasemmalta oikealle. Tämä aiheutti useita hankaluuksia, mutta Spotify-tiimin tekemän tutkimuksen perusteella he tiesivät, mitä arabiankieliset käyttäjät odottivat, ja pystyivät mukautumaan siihen.  

Monessa tapauksessa esimerkiksi tekstin ja muiden elementtien paikkaa piti vaihtaa, jotta kokemus vastasi arabian oikealta vasemmalle luettavaa luonnetta. Tähän sisältyi kuvakkeet sekä siirtymispainikkeiden ja karusellien kaltaiset ominaisuudet, joita arabiankieliset käyttäjät selaavat vastakkaiseen suuntaan tekstin lukusuunnan mukaisesti. Poikkeuksiakin kuitenkin on, sillä arabiankieliset käyttäjät odottavat toiston säätimien ja edistymispalkin näyttävän samalta kuin vasemmalta oikealle luettavilla kielillä. 

Spotifyn panostus laadukkaaseen lokalisointiin näkyy sen lanseerausta edeltävien sisäisten prosessien jokaisessa vaiheessa: alustavan markkina- ja käyttäjätutkimuksen tekemisestä laadunvarmistukseen beetatestauksella ja konsultoimalla ulkoisia toimijoita. 

Pienet kielet: katalaani, baski ja galego 

Myös pienille kielille lokalisointi antaa Spotifylle edun henkilökohtaisen yhteyden luomiseen käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. Paras esimerkki on vuoden 2022 kumppanuus FC Barcelonan kanssa. Kuuluisan espanjalaisen jalkapalloseuran sponsoriksi ja kumppaniksi ryhtymisen jälkeen, kun historiallinen stadionkin nimettiin Spotify Camp Nouksi, Spotify päätti lisätä valikoimaansa uuden kielen: katalaanin. Tämä oli strateginen siirto, jolla haluttiin tavoittaa FC Barcelonan fanit osoittamalla sitoutumista paikalliseen kulttuuriin sekä katalaanin kieleen ja katalonialaiseen identiteettiin.  

Vuonna 2023 Spotify lisäsi kielitarjontaansa baskin ja galegon, kaksi muuta Espanjassa puhuttavaa kieltä. Yritys ilmoitti asiasta lehdistötiedotteella seuraavin sanoin: ”Tämä laajennus tuottaa käyttäjillemme entistäkin yksilöllisemmän kokemuksen ja mahdollistaa Spotifyn käyttämisen heidän äidinkielellään tai paikallisella kielellä. Mitä useampi voi käyttää Spotifyta, sitä enemmän yhteyksiä voimme luoda tekijöiden ja yleisön välille.” 

Kuvien lokalisointi 

Spotifyn lokalisointistrategian viimeinen lenkki on kuvien mukauttaminen kulttuurinormien ja perinteiden perusteella. Tämä on tärkeää, koska Spotify haluaa käyttäjien pystyvän samaistumaan kuviin, jotta he voivat ”sekä tuntea tulleensa huomioiduksi että aidosti nähdä itsensä Spotify-kokemuksessa”. Tähän sisältyy sellaisten kuvien valinta, jotka saavat käyttäjät tuntemaan olonsa sekä edustetuiksi että mukavaksi ja turvalliseksi. 

Spotify esimerkiksi juhlistaa jatkuvasti eri alueiden kulttuuriperinteitä ja juhlapyhiä luomalla soittolistoja, jotka ovat saatavilla kyseisten alueiden käyttäjille. Intiassa luotiin vuonna 2022 diwalia eli hindulaisuuden valojen juhlaa varten juhlasoittolistojen, hartaussoittolistojen ja muiden juhlallisten ominaisuuksien sarja. Nick Dahl, Senior Product Manager, selitti: ”Tämä on vasta alkua sitoumuksellemme luoda paremmin lokalisoitu tuote kuulijoillemme ympäri maailmaa.” 

Kulttuurien juhlistamisen lisäksi Spotify myös tutkii, mitkä katsotaan arkaluonteisiksi aiheiksi tietyissä maissa tai tietyillä alueilla, ja muuttaa kuvia näiden normien perusteella. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nimellä ”Pure Seduction” julkaistu soittolista nimettiin Saudi-Arabiassa uudelleen nimellä ”Love”, ja kuva kahdesta suutelevasta henkilöstä vaihdettiin kuvaksi toisiaan koskettavista käsistä. Näin varmistetaan, että saudiarabialainen yleisö voi käyttää samaa sisältöä siten, että se sopii paremmin maan arvoihin. 

Kuvilla voi olla yleisön sijainnista ja taustasta riippuen hyvin erilainen vaikutus, joten Spotify pyrkii ensisijaisesti käyttämään kuvia, jotka ovat ”universaaleja”. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi, että kesäsoittolistassa käytetään kuvaa aurinkolaseista tai uimarannasta, jotka yhdistetään kaikkialla maailmassa lämpimään säähän. Kuvien lokalisointi on suuri tekijä siinä, miten Spotify on yhteydessä käyttäjiinsä ja varmistaa, että käyttäjät tuntevat itsensä edustetuksi ja ymmärretyksi sovellusta käyttäessään. 

Onnistunut strategia 

Spotify on innovatiivisuutta, käytännöllisyyttä ja yhteistyötä korostava pohjoismainen yritys, joka on vaikuttavasti sitoutunut yksilöityyn käyttäjäkokemukseen. Sitoutuminen on sekä auttanut Spotifyta kasvamaan taloudellisesti vuosi vuodelta että mahdollistanut vahvan yhteyden luonnin asiakkaisiin, jotka puolestaan ovat rakastamansa brändin intohimoisia puolestapuhujia.  

On vaikeaa kuvitella, miltä maailma näyttäisi ilman Spotifyta, erityisesti kun musiikin suoratoistopalvelu laajentaa tulevina vuosina entistä useammille markkinoille. Spotifyn lähestymistapa osoittaa, että hidas laajentaminen, jota tuetaan laajamittaisella markkinatutkimuksella ja käyttäjäodotusten tarkalla tuntemisella, voi olla erittäin tehokas strategia kansainväliselle laajentamiselle.  

Globaalistuminen, Pohjoismaiset aiheet